Pylkönmäki opettaa

( 08.03.2018 )

Päivittäistavarakauppa on pitkään lobannut päästäkseen osalliseksi lääkemyynnistä. Siitä on jo lähes kaksikymmentä vuotta aikaa, kun satuin saamaan käsiini pohjoismaiden päivittäistavarakauppojen etujärjestön selvityksen aiheeseen liittyen. Selvityksen kantavia voimia olivat numerotiedot. Toisaalta surkuteltiin sitä, että väestön ikärakenteen vanheneminen hidastaa päivittäistavaroiden myynnin kehitystä, mutta todettiin myös, että tuo sama ilmiö tekee lääkemyynnistä mielenkiintoisen kaupankäynnin alueen. Vanheneva väestö käyttää enemmän lääkkeitä. Lääkehoidon laadun kehittämisestä ei selvityksessä puhuttu mitään.

Nyt Ylen aamu TV:n lähetyksessä Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä kommentoi apteekkialaa viitaten selvitykseen, jonka oli teettänyt – kuinka ollakaan – Päivittäistavarakauppa ry. Mitään mullistavaa uutta ohjelma ei esiin tuonut.

Hyssälä kuvasi apteekkialan tilannetta seisovaksi vedeksi. Mitähän hän mahtoi tuolla tarkoittaa? Kaikki Suomen apteekit olivat valmiita sähköiseen reseptiin noin vuotta ennen kuin terveyskeskukset alkoivat niitä tuottaa, mikä yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Muutoinkin apteekkimme ovat teknisessä kehityksessä maailman kärkeä ja kehittyvät edelleen, niin kuin pitääkin.

Naapurimaiden mainittiin uudistaneen ja vapauttaneen apteekkijärjestelmäänsä, mikä on mm. tuonut lisää apteekkeja. Tämä pitää sinällään paikkansa, mutta asukasta kohden laskettu apteekkitiheys on Ruotsissa edelleen pienempi kuin Suomessa. Lisäksi uudet apteekit ovat syntyneet pääasiassa hyville liikepaikoille missä apteekkeja on ollut ennestäänkin. Syrjäseuduille uusia apteekkeja ei juuri ole syntynyt. Tämä on loogista, sillä silloin kun sijainti määräytyy pelkästään liiketaloudellisin perustein, eivät pienet paikkakunnat oikein kiinnosta.

Myös lääkkeiden myyntiä päivittäistavarakaupoista pohdittiin mahdollisena saatavuuden parantamiskeinona. Esimerkiksi S-ryhmä on tämän puolesta ahkerasti julkisuudessa rummuttanut. Nyt samainen osuustoiminnasta ponnistava ryhmittymä on sulkemassa Pylkönmäen viimeistä päivittäistavarakauppaa, jolloin seuraavaksi lähin kauppa löytyisi 30 kilometrin päässä. Mutta apteekki siellä on ja pysyy, ainakin niin kauan kuin apteekkien sijoittumista ohjaava järjestelmä säilyy.

Voimme olla suloisen yksimielisiä siitä, että apteekkialaa tulee edelleen kehittää hintanäkökohtiakaan unohtamatta. Joka tapauksessa lääkehoito on monin verroin kustannustehokkaampaa kuin laitoshoito, siksi se tulee hoitaa mahdollisimman hyvin. Meillä ei oikein olisi varaa ratkaisuihin, jotka heikentävät lääkehoidon laatua ja maanlaajuista saatavuutta.

- Jari Lampila




captcha Reload Image
Kirjoita kuvan merkit tähän *

Älä täytä tätä kenttää