Suuret uudistukset ovat aina vaikeita

( 22.04.2016 )

Tuskin päivääkään menee, etteikö ainakin jostain tuutista tule tarinaa sotesta. Monia koko sana alkaa vähitellen kyllästyttää siitäkin huolimatta, että aika harvalla on selkeää ja täsmällistä kuvaa siitä, mitä loppujen lopuksi ollaan tekemässä. Esityksiä sorvataan, haukutaan, muutetaan ja perutaan. Ei ole ihme, jos yleisesti epäillään, ettei koko touhusta tule yhtään mitään. Jonkinlainen tulos olisi kuitenkin syytä aikaiseksi saada, muuten ollaan pahemmanpuoleisessa liemessä kansamme ikärakenteen kellahtaessa koko ajan hankalampaan suuntaan.

Laajojen kokonaisuuksien uudistaminen on aina vaikeaa. Syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia, toimijoita ja intressiryhmiä riittää, eikä tämän tyyppisestä prosessista ole aiempaa kokemusta. Poliittiset intohimot ja periaatteet tuovat soppaan oman mausteensa.

Tarvetta uudistukselle totta vieköön on. Jos kaikki menee hyvin, on toiveita saada parempaa palvelua tehokkaammin ja edullisemmin. Jos taas huonoin mahdollinen vaihtoehto toteutuu, on tiedossa aikamoinen sekasotku.

Nykyisessä systeemissä on monenlaista korjattavaa. Rahoituksen pohjaksi kaivataan paljon puhuttuja leveämpiä hartioita. Pienen kunnan budjetti saattaa sortua muutaman kalliisti hoidettavaan potilaan aiheuttamiin kustannuksiin. Kunnanjohtaja ei voi tilanteessa muuta kuin toivoa iltarukouksen yhteydessä, että nämä muuttaisivat muualle. Rahoituksen sirpaleisuus on myös melkoinen ongelma ja johtaa epätarkoituksenmukaiseen osaoptimointiin. Nykymallissa kunta voi säästää sulkemalla terveyskeskuksen ja hoidattamalla potilaat naapuriterveyskeskuksessa Kelan maksaessa taksikyytikorvaukset. Jos kaikki kustannukset maksettaisiin samasta pussista, ei terveyskeskusten sulkeminen enää välttämättä näyttäytyisi yhtä kannattavana.

Mutta vaikka päättäjien pallo näyttää sote-projektin syövereissä ajoittain hukkuvan, ei pidä luopua toivosta. Haluan palauttaa mieliin, millaista pihtisynnytystä sähköisen reseptin kehittäminen aikanaan oli. Siinäkin tuhraantui aikaa ja rahaa moninkertaisesti ennakoitua enemmän. Moni alan toimija itseni mukaan lukien alkoi menettää uskonsa koko asiaan.  Lopulta valmista kuitenkin tuli ja vieläpä hyvin tuloksin.

Vaikka optimisti saattaa joskus pettyä, en suostu silti pessimistiksi ryhtymään. Jos vallitsevat epäkohdat tunnistetaan ja on jonkinlainen yhteinen käsitys tavoiteltavasta päämäärästä, maaliin joskus päästään, vaikka sitten mutkien kautta. Pääasia, että tartutaan toimeen. 

- Jari Lampila