Kannattaa miettiä mitä halutaan

( 05.09.2016 )

Käväisin Irlannin reissulla tutustumassa Boots-ketjun apteekkiin Dublinin vilkkaimmalla ostoskadulla. Ensimmäiseksi vastaan kirjaimellisesti pelmahti kosmetiikkaosasto, jossa leijaili yhtä tanakka parfyymin tuoksu kuin missä tahansa tavaratalossa. Pohdin, että kuinkahan astmaatikot ja hajusteallergikot mahtavat tuosta pilvestä selvitä tajuissaan läpi. Ensi vilkaisulla en tuossa lähiömarketin kokoisessa tilassa havainnut mitään lääkehoitoon viittaavaa. Kaikenlaista kemikaliotavaraa oli senkin edestä.

Lopulta löysin kyltin, jossa luki ”pharmaceuticals”. Tekstin perässä oli nuoli, joka viittoili yläkertaan. Kiipesin rappuset ylös, ja ylhäällä oli tilaa yhtä paljon kuin alhaallakin. Aivan tilan perällä näkyi olevan lyhyt tiskinpätkä reseptilääkkeiden toimittamista varten. Sinne pääsi, kun ensin pujotteli muun muassa vaippahyllyjen, valokuvapalvelutiskin ja monen muun pyydyksen ohi. Tuon tiskin lähettyvillä oli myös jokunen hyllyllinen itsehoitolääkkeitä.

Kovin pientä osaa tuntui lääkepuoli näyttelevän Boots-ketjun toiminnassa. Kyseinen ketju toimii monessa muussakin maassa mm. Norjassa arvatenkin samalla sapluunalla. Myöskään Bootsin kotisivuja http://boots.com katsellessa ei tule apteekki mieleen, avaussivulta silmään osuvat ensimmäisenä huulipunat ja muut kaunistautumistuotteet.

Oman apteekkini liikevaihdosta 93 % muodostuu lääkkeistä. Tämä on Suomen apteekkien joukossa aika tyypillinen jakauma, erityisesti maaseutuapteekkien kohdalla. Kaikki työntekijäni ovat saaneet lääkealan koulutuksen. Meille lääkeasioiden hyvä hoito on elinehto.

Suomen apteekit toimivat tiiviissä yhteystyössä muun terveydenhuollon kanssa, mutta kehittämisen varaa toki aina on. Sote-uudistusta väännetään parhaillaan kasaan ja apteekeilla on siinä oma roolinsa. Hyvin toteutunut lääkehoito on kaikkein kustannustehokkainta hoitoa, joka säästää kustannuksia muun terveydenhuollon puolella.

Tiedetään, että erilaiset lääkitykseen liittyvät ongelmat aiheuttavat merkittävän osan tilanteista, joissa potilas joudutaan ottamaan sisään sairaalaan. Sairaanhoitopiirit näyttävät laskuttavan kunnilta esimerkiksi tehohoitovuorokaudesta 1500 eurosta ylöspäin vaikeusasteesta riippuen. Muiden operaatioiden hinnat (esim. ohitusleikkaukset) ovat sitten asia erikseen. Näin ollen itsekukin voi kohdallaan miettiä, onko meillä varaa lääkehoidon laadun laskemiseen.

R-kioskien perustamista ei mikään laki jarruta, vaan niitä voi vapaasti perustaa sinne, missä toiminta kannattavaksi katsotaan. R-kioskeja on Suomessa noin 660 kappaletta. Apteekkeja ja sivuapteekkeja Suomesta löytyy 815 kappaletta. Oma apteekki puuttuu harvaan asutussa maassamme Utsjoelta ja muutamasta pienestä saaristolaispitäjästä. Norjassa, jossa apteekkien perustaminen on vapaata, puuttuu oma apteekki yli sadasta kunnasta.

Apteekkitoiminnan luvanvaraisuuden purkamista on vaadittu ja sääntelyn vapauttamista muutenkin. On toki hyvä, että asioista keskustellaan ja sääntelyn tarpeellisuutta puntaroidaan, mutta sääntelyn purkaminen pelkästään vapaan markkinatalouden nimissä ja kaupallisten intressien innoittamana ei ole viisasta. On myös pohdittava muutosten seurauksia.

Naapurimaiden kokemukset osoittavat, että apteekkien vapaa perustamisoikeus ei tuo uusia apteekkeja harvaan asutuille seuduille vaan hyville liikepaikoille, missä niitä on jo ennestäänkin. Apteekit muuttuvat yhä enemmän sekatavarakaupoiksi, joista saa myös lääkkeitä. Lääkkeiden hinnat eivät ole oleellisesti laskeneet. Ruotsissa on todettu apteekkien yhteistyön julkisen terveydenhuollon kanssa heikentyneen ja potilaiden saaman lääkeinformaation vähentyneen. Asiakastyytyväisyys ja lääkkeiden toimitusvarmuus on tutkimusten mukaan heikompaa kuin Suomessa. Norjan ja Ruotsin apteekkiketjut ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa, kun taas Suomen apteekit maksavat kaikki veronsa Suomeen.

Kannattaa siis todellakin miettiä, mitä halutaan. 

- Jari Lampila